Mikä puu - mikä tunnelma?

Tunturissa hiihtäessä voi ajatella tai olla ajattalematta monenlaisia asioita. Maisemat voivat puhutella hiljaisuudellaan, äärettömyydellään ja kauneudellaan kulkijaa. Minkälaiseen puuhun sinä menet? :)

Oletko tunturin ylväs puu, joka kantaa kaikki talven tuomat taakat - eikä taivu tunturituulen syleilyssä. Kurotatko latvaasi kohti kaukaista taivaan sineä?

Oletko wanha ja wiisa kelo - joka olemassa olollasi pysäytät kulkijan. Muistutat menneistä ajoista  - ja olet vuodesta toiseen tukevasti samoilla sijoilla? Ohi kulkijat vaihtuvat - mutta sinä pysyt paikallasi. Uskollisesti.

Oletko sinä se veikeä koivu? Joka tupsahti siihen, vaikka ei sen ehkä oikein siihen pitänytkään tupsahtaa? Olet täysin omalla paikallasi - vaikka muut saattavat ajatella, että mistähän tuokin tuohon tupsahti? Selviät elämässäsi kaikista kolhuista - vaikka ne ehkä rungossasi näkyvät? Pienet kaaret muistuttavat elämän monimuotoisuudesta?

Oletko yksi niistä - joka pakkasaamuna kietoo oksilleen nipun kuurankukkia? Laittaa ne kimaltelemaan aamuauringossa ja olet herkyydelläsi juuri siinä missä sinä olet. Et enempää etkä vähempää. Suurta taakkaa et jaksaisi kantaa, mutta toisaalta sinun ei tarvikkaan. Selviät säässä kuin säässä.

Tuntuuko, että talven taakka on totisesti liika suuri. Joudut taipumaan kuorman alla. Onneksi talven taakka voi olla myös turva. Oikein kovasti kuin joutuu kumartamaan, niin saa levätä lopputalven lumikinosten tukemana. Oletko huomannut ympärillä näitä tunturikoivuja? Heillä on seuranaan usein paljon ystäviä.

Oletko se yksinäinen tunturikoivu - joka sumun ja myrskyn keskellä selviää itsekseen. Et sen kummemmin taivu suurtenkaan luonnonvoimien edessä - vaan talvesta toiseen ja vuodesta toiseen selviät. Sinut on luotu yksinäiselle paikalle - mutta siihen olet tyytyväinen. Sinulla on seuranasi tunturin laajat näköalat ja avara taivas.